Robin Hull Snookerblogin haastattelussa: "Halu päästä kilpailemaan on todella kova"

Robin Hull. Kuva: Global-snooker.com

Cue Power - Snookerblogi sai ilokseen ja kunniakseen mahdollisuuden haastatella Suomen kaikkien aikojen kovinta snookerpelaajaa, Robin Hullia. Kohtelias kotimainen snookerlegenda vastasi kärsivällisesti, huolellisesti ja huumorillakin Snookerblogin kysymyksiin, kertoen mm. tuoreista MM-karsinnoista, tulevaisuuden suunnitelmistaan ja treenikuvioistaan. Hull antoi myös omat veikkauksensa tulevan MM-turnauksen menestyjistä.

Suomalaisille snookerin ystäville Robinia ei tarvitse esitellä. Sittenkin on hyvä muistuttaa, että Robin ei ole kova tekijä pelkästään omalla maaperällään vaan kansainvälistäkin menestystä on tullut enemmän kuin suurimmalle osalle suomalaisista urheilijoista omissa lajeissaan. Hänen saavutuksiinsa kuuluu muunmuassa alle 21-vuotiaiden maailmanmestaruus (1992), Euroopan mestaruus (1997), 16 kautta ammattilaisena snookerin main tourilla ja parhaimmillaan hän oli rankinglistoilla sijalla 31.

Myös breakbuildingin suhteen Robin voi olla ylpeä saavutuksistaan: hän on saavuttanut tähän mennessä urallaan 115 kappaletta yli 100 pisteen lyöntisarjaa, joka asettaa hänet kaikkien aikojen listalla sijalle 34. Taakse jää niinkin kovia tekijöitä, kuin Mark Davis, Paul Hunter, Darren Morgan, Ricky Walden ja Jamie Cope.

Kuinka moni suomalainen urheilija voi sanoa päässeensä omassa lajissaan koskaan tälle tasolle? Kaiken kaikkiaan Robin Hullia voi jo nyt sanoa suomalaiseksi lajin kiistattomaksi hallitsijaksi, oman lajinsa yksinäiseksi sudeksi, suomalaiseksi pioneeriksi. Eikä ura ole vielä paketissa, vaikka viime viikolla pelatut MM-kisojen esikarsinnat eivät täysin putkeen menneetkään.

"Karsinnat tulivat ja menivät", toteaa Hull kärsivällisesti. "Tavoitteena oli tietenkin karsintojen läpäisy, mutta sain irti kuitenkin arvokasta infoa liittyen omaan peliin ja fiilikseen kilpailla."

Mikä on snooker-urasi tilanne tällä hetkellä? Onko aktiivinen pelaaminen main tourilla edelleen tavoitteena?

Tilanne on vielä tällä hetkellä pikkuisen ilmassa. Pelaaminen on tietenkin sydäntä lähellä ja halu päästä kilpailemaan todella kova, kovempi kuin koskaan voisi sanoa, olen aina ollu vähän hukassa ellei ole biliskeppiä kädessä.
     Realiteetti on eri asia, tällä hetkellä Qschooliin osallistuminen on niin ja näin. Asian vaikeus ei itseasiassa ole tour-kortin hankkimisessa, tietenkin siinä on haasteensa, sehän on selvä, mutta todellinen haaste on saada paketti kuntoon alkavaa kautta varten, mikä alkaa melkein heti Qschoolin jälkeen. Tällä tarkoitan tietenkin rahoitusta. Se on ainoa asia mitä pelkään, katsoa vierestä kun kisat rullaa ohi, eikä itse pääse mukaan rahoituksen takia. Se on kertaalleen koettu ja ei ole asia minkä haluan toistuvan. Kahden kauden kortti tuo tietenkin optioita eli voi jättää 1. kaudella ptc kisat väliin ja pelata vaan 'isot' ranking kisat. Kauden kiertäminen kokonaisuudessa täältä suomen kamaralta vaatii noin 22.000e, noiden isojen rankingkisojen noin 8000e. Fakta on, että mun kohdalla sponsorin saaminen on vaikeaa.
     Pelaaminen ja harjoittelu itsessään on hyvässä mallissa, kovien treenipelien puute on ainoa osa-alue mitä pitää parantaa jotta saa paketin lopulliseen kuntoon, siihen voi laskea myös kisamatsien pelaamisen. Lähitulevaisuus tulee kertomaan paljon mahdollisen kisauran aloittamisesta.

Minkälaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi tulevaisuuteen liittyen uraasi snookerpelaajana?

Lyhyen ajan tavoite on päästä kilpailemaan maintourille. Sen jälkeiset tavoitteet pidän vielä itselläni, mutta siihen liittyy pärjäämistä kisoissa.

Snookerurasi on ollut vaikea sairastelun, sisäkorvan sairauden takia. Onko sairaus siinä määrin parantunut, että pystyt nykyään harjoittelemaan ja kilpailemaan täysillä?

Terveys on hyvällä mallilla. Ainoa jäänne on flimmeri (eteisvärinä,sydämen rytmihäiriö) minkä kanssa joudun taistelemaan joskus. En pidä sitä minkäänlaisena esteenä snookerin pelaamiselle, pelaa millä tasolla tai miten kovaa vaan. Pystyn ylläpitämään fyysistä kuntoani sekä pelikuntoani haluamallani tavalla. Rajoituksia ei sen suhteen ole.

Minkälaiset ovat treenimääräsi näinä päivinä? Tuleeko treenattua vielä yhtä paljon kuin joitakin vuosia sitten? Entäs treenirutiinit, minkälaisia ne ovat, ja ovatko treenirutiinit muuttuneet?

Neljän kuukauden ajan olen treenannut suhteellisen paljon ja tuloksia rupee nyt näkymään - vihdoin. En oikeastaan vuoden 05-06 jälkeen ole harjoitellut samaan malliin kuin nyt, siis määrällisesti.
     Viikon pöytäaika on siinä 40 tunnin kieppeillä tällä hetkellä, välillä enemmänkin. Intoa riittää. Rutiinit olen pitäny erittäin yksinkertaisina ja painottanut pre-shot rutiiniin, eli helppoja harjoituksia ja paljon toistoja jotta voi painottaa sitä pre-shottia enemmän. Olen yrittänyt nostaa pelitempoa myös joten hyvä valmistautuminen lyöntiin on avaintekijä. Rutiineja ei ole kuin vajaat 10 erilaista mikä on todella vähän, niistä puolet on erilaiset line-upit, muutama eri versio pitkistä lyönneistä ja pari seifti rutiinia mitä sitten ajan läpi.
   Kysyt varmaan onko se tylsää? No kyllä ja tarkoitus onkin että sitä henkistä terävyyttä vaaditaan jotta tulosta syntyy. No pain,no gain.

Teit viime joulun alla kotimaisessa rankingturnauksessa hurjan kilpasuorituksen, 147 maksimibreikin. Kuinka tavallisia maksimit ovat sinulla nykyään harjoitustilanteessa?

Niitähän on tullu nyt pari kisoissa mikä on aina mukavaa, piristävä lisämauste. Matsin voittaminen on kuitenkin tärkeintä. Eilen tuli treenimatsissa yksi, niitä tulee silloin tällöin, riippuu miten aggro moodi on päällä, niitä pitää kuitenkin aina hakea vähän. Eivät ne ole oleellisia freimin voittoa ajatellen.

Kenen kanssa harjoittelet? Löytyykö Suomesta niin hyviä pelaajia, että he voivat ”sparrata” sinua ammattilaispelejä silmällä pitäen?

Johannes Kauhasen kanssa harjoittelen, en paljoa muiden. Treenit menee suurimmaksi osaksi soolona. Maintour-pelejä ajatellen Suomesta ei saa treenipelien muodossa apua. Kehittyvien suomalaisten snookerpelaajien AINOA mahdollisuus saada kokemusta ja näkemys siitä mitä peli vaatii pärjäämiseen maintour tasolla, on päästä harjoittelemaan huippupelaajien kanssa. Jopa EM- tai MM-kisat amatööritasolla ovat kaukainen huuto siitä mitä peli vaatii oikeasti.

Mikä on mielestäsi suomalaisen snookerin nykytila, ja tulevaisuus? Onko näköpiirissä nuoria pelaajia, joista voisi kykyjen puolesta muotoutua tulevia ammattilaispelaajia?

Potentiaalisia pelaajia on, vaatii tietenkin koko paketin toteuttamista. Jotta näillä jätkillä olisi mitään saumaa niin britteihin niin kuin olisi jo, enkä tarkoita mitään parin viikon reissuja vaan niin että saa sen näkemyksen ja kovuuden mitkä on kisapelaajan peruspilarit. Siinä voi mennä useampi vuosi, itsellä meni 3-4 vuotta. Se on paljon pyydetty nuorelta kaverilta, mutta ainoa tapa omasta mielestäni. Toivon, että Suomesta löytyy kavereita ketkä ovat valmiita ottamaan tarpeelliset askeleet, sitä myötä on mahdollisuus pärjätä.

Olet kaikkien aikojen century breaks –tilastossa sijalla 34 (115 satasta 16 kaudessa, lähde: wikipedia), mikä on kerrassaan häkellyttävän hieno suoritus. Tuossa tilastossa taakse jäävät sellaiset nimet kuin Paul Hunter, Mark Davis, Ricky Walden ja Jamie Cope. Kuinka korkealle itse arvostat tällaista tilastokarkkia?

Ei merkitse mitään. Erän voitto tärkein aina, siihen riittää 70 pistettä ihan yhtä hyvin. Breakbuilding on yksi vahvimmista peliominaisuuksistani, joten ehkä sitä myötä niitä on tullut muutama.

Mikä on mielestäsi urasi tähän mennessä suurin saavutus?

Etten vetäny Mark Kingiä turpaan joskus UK Championship -turnauksessa matsin jälkeen, minkä hävisin 9-7. Hajotin kepin salkkuineen parkkipaikalla ja heitin pusikkoon. Suuri saavutus oli myös junnujen maailmanmestaruus, oli silloin nuorelle kollille iso juttu.

Riittääkö pelaamisen lisäksi intoa seurata ammattilais-snookeria esim. televisiosta, eli oletko edelleen ns. snookerfani?

Juu, olen fani sekä oppilas. Huippumatseista oppii aina jotain.

Onko sinulla edelleen ystäviä ammattilais-snookerpelaajien keskuudessa, pidätkö edelleen yhteyttä heihin?

Pidän yhteyttä kyllä, 4-5 kaverin kanssa juttelen vieläkin.

Ronnie O´Sullivan on pitänyt käytännössä vapaavuoden, mutta tulee virkavapaalta suoraan MM-turnaukseen puolustamaan titteliään. Minkälaisiksi arvioit Ronnien mahdollisuudet kauden suurimmassa turnauksessa?

Ronnie on aina mysteeri. Sen verran tiedän, että on pelannut näytösmatseja jonkun verran ja nyt sitten treenannut ahkerasti. Joutuu kovaan mediarumbaan, mikä voi olla kova paikka noinkin kokeneelle veturille pitää pelisilmä tarkkana. Ensimmäinen matsi kertoo paljon, toinen vielä enemmän koska silloin on odotettavissa, että vastaan tulee sijoitettu pelaaja. Sen jälkeen voi laskea, että ollaan takaisin normikaavassa. Yksi voittajaehdokkaista.

Aki Kauppinen on paljastanut, että olet ilmeisesti selostamassa jälleen MM-kilpailuja Eurosport –kanavalla. Selostatko aiempaan tapaan vain semifinaaleita ja finaalia, vai enemmänkin?

Kyllä, Aki Kauppisen vieraaksi menen. Finaali ja ainakin toinen semi on tiedossa.

Kenen toivot pärjäävän MM-kilpailuissa, eli henk. koht. suosikit ja veikkaukset menestyjistä?

Selbylle soisin voiton, kuten myös Ronnielle. On puhuttu siitä kuinka avoin kisa on tiedossa mutta totuus on, että pieni nippu pelaajia ratkaisee kenelle pytty menee. Selby, Robertson, Ding, Ronnie, Higgins - tuossa järjestyksessä mun suosikit.

Judd Trump on yksi nuorista snookertähdistä, joiden varaan lasketaan tulevaisuuden suhteen paljon snookerfanien keskuudessa. Mitä mieltä olet Trumpista ja hänen pelityylistään?

Todella viihdyttävä pelaaja, pelityyli ei anna paljon marginaalia sille miten hyvässä kunnossa pitää olla että pärjää. Epätasaisuutta on aina odotettavissa. Kehittyy vielä mikä ei tiedä muille pelaajille hyvää. Ehdottomasti yksi snookerin johtotähdistä ja persoonaltaan hyvä sellainen niinkin nuoreksi.

Takanasi – ja toivottavasti vielä edessäkin - on suomalaisittain vertaansa vailla oleva snooker-ura, johon on mahtunut paljon värikkäitä vaiheita. Oletko koskaan harkinnut kirjan kirjoittamista aiheesta, ts. omaelämänkertaa?

(Robin nauraa) Ei ole käyny mielessä. Kyllä tässä ollaan sen verran riviukon elämää eletty että en usko että siitä kirjaa saisi.

***

Cue Power - Snookerblogi kiittää haastattelusta Robin Hullia, ja toivottaa menestystä ja ennen kaikkea onnea tulevaisuudelle. Kiitos myös Veikko Hannulalle avusta.