Robin Hull To CuePower blog: "I´m looking for a strong finish to the season."

I had an opportunity to have a quick chat with the Finnish snooker star Robin Hull, who´s defending his Shoot-Out title this week at the Watford Colosseum. Like many of our top sportsmen here in Finland, Kimi Räikkönen and Janne Ahonen to mention a few, Robin is not always overly chatty. But when he says something, he means it and he tells it how it is. So here´s some of his thoughts about the Shoot-Out tournament and about his 2016/2017 season so far.

Let´s start with some latest result (the interview was done before Welsh Open). German Masters went pretty nicely: you won Brecel, Stevens and Jimmy White but then lost to Ryan Day. What thoughts on the German affair?

It was an OK tournament for me, tough game against Day. Not quite far enough to actually get some sort of confidence boost to carry forward but good signs of my game going the right direction after the changes i've made. Germany itself was fantastic, really enjoyed playing there. Favourite tournament after the World Champs.


Surprise defeat to Gareth Allen in China qualifiers, so you´ll have to skip China. But when you think about it, could it be a blessing in disguise sort of thing? Many players say it´s really tough to come from China and then straight in to the World Champ qualifiers, at least now you have good time to prepare for the worlds?

Horrible game to be fair but the positive is exactly that: getting solid preparation for the worlds.


In recent times you´ve played some really big TV-matches, for example Ronnie and Mark Allen. Is it more difficult to get going when there´s TV camera´s around? Do you enjoy the situation or does it really matter if the camera´s are there or not?

Nothing better than playing the top players. I find it hard sometimes to settle down like i would like to when there are camera´s around, but enjoy the challenge of getting better in these situations. Always a buzz.


Last year you won the Shoot-Out and earned your ticket to Champion of Champions. Unfortenately you draw Ronnie and lost the game. How did you feel going in to that match and playing Ronnie?

I always play to win whatever the odds are on paper. Gave myself a chance in that match but need to be better. Next time!


Season is already on it´s second half. It´s been up´s and downs. You´ve won some of the top boys (now including Ding Junhui), on the other hand, you´ve had some painful defeats. How do you feel about the season so far?

Not over the moon with how the season has gone. I have been pretty consistent playing to a moderate standard but that doesn't cut it. So my current ranking pretty much sums up how i've been playing. I´ve done a few changes in my game and they are starting to drop into place at last so i´m looking for a strong finish to the season.


What kind of changes?

Just some things that have to do with lining up the shot and playing rhythm.


It feels like in many matches, especially there in the beginning of the season, you´ve gotten a somewhat slow starts to your matches. Many times you lose the first or even couple of the first frames, and only after that you seem to get your engines going. Last couple of months have been better in that sense mind you. Do you recognise this or am i wrong?

Sure, I´ve been a slow starter at times and thats a thing i've been working on. It´s getting better.


WPBSA has announced that the old Players Forum will be replaced by Players Comission, with Shaun Murphy as head of it. I believe this is WPBSA´s answer to some of the criticism it has gotten lately. How do you feel about that?

Im hoping it gives all the players a level say on things which has been a problem in the past. A very good idea.


Shoot-Out is going on right now, where you are naturally defending the title. Since you won it, the event has gotten a ranking status - an issue that has stirred up a lot of debate. How do you feel about it?

I Don´t agree with it holding full ranking status. It devalues a normal tournament where a lot more skill and stamina is required. It is a fun format though!


Ronnie O´Sullivan had his own show on Eurosport (maybe still has?). If you had your own show, who would be your first guest and why?

Alan Goldberg. To talk about the mental side of competitive sport.

********

A big Thank You & Hat Off to Robin who was once again nice enough to take some time and answer my questions. I wish him nothing but the best for the rest of the season and hopefully he will defend his title at the Watford Colosseum like a true Shoot-Out champion.

Interview with Nigel Bond: "Semifinal in India proved that I can still do it at 51"

Recently i got a chance to chat with Nigel Bond. He´s a proper old school potter whose had a long and respectable career. He was nice enough to do this interview with me which i thought was very kind of him, considering i´m a Finnish blogger with a tiny blog. He talked to me about many things, for example about the possibility of continuing his career, and about the love he still feels towards snooker, a game that got him hooked more than 30 years ago.

Lets start with the latest news (which at the time was German Masters qualifiers). You suffered what I imagine was a pretty painful defeat against Aditya Mehta. You led 3-1 after the interval but in the end lost the deciding frame. Based on numbers it was a pretty long match, quite a few scrappy frames and lot of safety game. How do you feel about that match?

The German masters was pretty much like it's just been in the Scottish open. It's difficult when you are suffering with a lack of confidence, you tend to play less aggressive and frames can go scrappy like you say. I started the match well to go 3-1 up but as the match went on I got worse. I did have the chances to win 5-3 against Adiyta.


Your season so far has been a bit of mixed bag: great run in India (semifinal) but after that it´s been quite tough for you. Tell us a little bit about how you´re feeling right now about your game and the season so far?

I feel I'm playing OK in practice against the Chinese boys at the academy in Sheffield, which has been good for me but losing a lot of first round matches dents your confidence and you get on a downward spiral which is hard to get off.


Last season you talked about the strong possibility of retirement after the season, but then decided to continue. What kept you playing?

I think practicing at the academy has given me a spark. All the Chinese players work hard and put the hours in, it's a great set up and makes you want to play. I did well in the World Championship qualifiers and when you've devoted your life to something it's hard to just stop.


You´ve slipped in rankings a bit now, and your pro-card expires after this season unless you can get back to the top64, or finish in the top eight outside of the top 64, based on prize money won during the 2016/17 season (tricky stuff this!). And actually your situation is pretty good on the latter scenario. How do you fancy continuing your career after this season if it´s possible?

 If I was to drop off the tour there´s no way would I go to Q-School. I've had my time but if I stay on then I will see how things pan out.


You´ve had a long and successful career. You started your professional career in 1989. Many things have changed since then. How do you see snooker as a sport now opposed to what it was when you started? 

The game has changed massively. The tour has become worldwide. When I turned pro the game was mainly British based with a couple of tournaments overseas. There was a lot of dead wood on the tour with the same faces on the TV all the time hence why they became household names. Now even down the rankings the standard is so good. The players are more professional, practice more and more disciplined which you have to be. Sport in general is so much more competitive nowadays.


Can you tell us about how you feel about snooker these days? I mean you´ve played snooker for such a long time, and i'm sure you started out like most of us, simply because you loved the game. How much of that love is left? Is it still more about the love for the game, or is it more professional thing, just something you have gotten used to doing? How much of that old magic is still left in your eyes, do you still love the game?

Absolutely yes. I got hooked on the game and you couldn't keep me off the table. It's harder to love it when you are on a bad run but the highs far out way all the lows. To reach a ranking semifinal this season in India for the first time in 14 years was a massive buzz and that's what drives you as a player. It proves to me that I can still do it at 51!


Jimmy White, Stephen Hendry, Ronnie O´Sullivan and Mark Williams, to mention a few, have all said that in the 90´s the standard of playing was higher than today. Everyone knows there are more players now than ever, who are able to win tournaments, but i presume they mean that the top players were better in the 90´s. How do you feel about that?

Some of the top players from the 90's are still up there which shows just how good they are. It was a golden era for the game. There was a club in every town and everyone played. They certainly set the bar high. The standard at the bottom has gotten closer to the top, that´s why there aren't really any shocks these days as you know how good everyone has become. There are more players now capable of winning tournaments than ever.


During this long career you´ve had some great moments like World Championship final (1995), winning British Open (1996), Shoot-out (2011) and World Seniors (2012). Of course you´ve had disappointments as well. What do you consider the high points and low points of your career so far?

My high points are obviously the World Championship final and winning the British Open but any tournament win is a high point. I suppose the lows for me are when I play poorly and don't perform to the standard I know I can.


You are coaching at the Victoria Snooker Academy these days, which I hear is an amazing place for practicing snooker. Can you tell us a little bit more about your involvement? How much you coach, who you coach? Are you planning to turn into a full time coach after your snooker career ends?

My involvement was from the outset. I had asked Victoria with her contacts in China about the possibility of doing some coaching over there. That´s when she mentioned about setting up her own academy in Sheffield. We looked at a few possible properties to set an academy up. Any enquiries we receive regarding coaching will go through myself but they are mostly amateur players. I think coaching is the right way for me to go, I've done some coaching in Germany, Macedonia and Russia. I think in the UK to be a full time coach is difficult so it would be nice to coach all over the world as I enjoy the travel, seeing different places and meeting new people.


Ronnie O´Sullivan has, or at least had, his own show on the EuroSport. If you had your own show, The Nigel Bond Show, who would be your first guest and why?

If it was a fellow snooker player it would have to be Darren Morgan. He was one of my best mates on tour and we're still good friends, although he never shuts up but I'm sure it would be funny and entertaining!

*****

CuePower Snookerblog would like to thank Nigel Bond for taking time to do this interview. I hope his career will go on and he will get the results I feel he deserves. Class act, on and off the table.

Patrik Tiihosen tähtäin ulkomailla: "Täällä Suomessa oikeastaan pelataan snookeria ihan väärin"

Patrik Tiihonen on yksi Suomen tulevaisuuden toivoista snookerissa. Vasta 16-vuotias snookerlahjakkuus oli syysloma- ja treenireissulla Helsingissä, jolloin pääsimme viimeinkin istahtamaan alas ja vaihtamaan ajatuksia kasvotusten. Ujo nuori mies osoittautui fiksuksi ja lopulta jopa puheliaaksi. Hän on päättänyt menestyä. Mutta tie on pitkä ja kivinen, varsinkin Suomesta ponnistaessa.


Viime viikonloppuna pelattiin Oulussa Suomen ranking osakilpailu, pääsit kahdeksan joukkoon, mutta tie nousi siinä vaiheessa pystyyn. Mitkä olivat odotukset Oulun suhteen?
"Viime kaudella menestys oli hyvää, sijoituin tasaisen varmasti sinne kärkisijoille. Niinpä odotukset olivat ehkä turhankin kovat tälle kaudelle tultaessa. Tuntuu ettei enää oikein tyydytä nuo kahdeksan parhaan joukkoon sijoittumiset, tai semit."

Katsotko, että tästä lähtien, vuoden 2017 SM-kisoista lähtien, on mahdollisuudet taistella SM-kullasta? Onko Suomen SM-huippu kuinka kaukana omasta pelistäsi tällä hetkellä?
"Harjoitusmatseissa, kun pelaan Suomen huippuja vastaan, niin pärjään erittäin hyvin. Kisatilanteessa homma kuitenkin aina vähän kääntyy. Sanoisin kuitenkin, että jos pelaan omaa hyvää peliä, niin täällä Suomessa voin voittaa – Robin Hullia lukuun ottamatta – kenet tahansa."

Voittoja on tullut Suomessa jo SM-tasolla ja kansainvälisesti hyvää menestystä nuorten MM-kilpailuissa. Onko tässä mielessä erityisiä tavoitteita tulevaisuudelle, kerätä menestystä ennemmin kotimaasta vai nuorten MM-tasolta?
"Tottakai tavoitteet ovat ulkomailla, siellähän mä haluan menestyä ennen kaikkea. Ehkä seuraavina vuosina haen vielä menestystä ennen kaikkea noista junnusarjoista, mutta kyllä mä jo ensi keväänä yritän päästä mukaan miesten EM-kilpailuihin. Näitä Suomen ranking kisoja pelaan oikeastaan vaan sen takia, että sitä kautta – eli rankingin kautta - saa sitten edustuspaikan noihin ulkomaisiin kilpailuihin."

Suomen ja maailman huippusnookerin tasoero on melkoinen. Voiko Suomesta ponnistaa maailmalle? Pystytäänkö täällä kehittämään nuoria, lahjakkaita pelaajia?
"Jos verrataan Suomen snookeria ja huippusnookeria, ne ovat kaksi ihan eri lajia. Voisi jopa sanoa, että täällä pelataan ihan väärin tätä peliä. Usein yritetään liian negatiivisella pelillä voittaa pelejä, pelaamalla hitaasti ja niin edes päin. Tuolla junnukisoissa maailmalla painetaan hirveällä tohinalla ympäri pöydän ja pistetään pallot koteloon. Juuri tämän takia, jos saisin valita, kävisin vain ulkomailla pelaamassa. En oikeasti edes tykkää pelata Suomessa.  Miksi Suomesta ei ole tullut muita ammattilaisia kuin Robin Hull? Eihän se ole mikään ihme. Eniten olen pettynyt siihen, että liitto ei panosta mitenkään valmennuskulttuuriin. Se on se suurin juttu. Katsotaanpa Venäjälle, siellä käy Nigel Bond valmentamassa ja monia muitakin englantilaisia huippuvalmentajia."

Tietysti näissä asioissa resurssit ovat avainasemassa. Suomen snookerissa ei ymmärrettävistä syistä paljon raha liiku, joten suuria panostuksia vaikea tehdä.
"Uskon, että muutamaa lahjakkainta olisi mahdollista tukea paremmin. Se on huolestuttavaa, että pelaajilla ei mahdollisuuksia kunnon valmennukseen. Liitolta voi saada pari sataa euroa tukea turnaukseen lähtiessä, mutta siihen se jää. Mutta olen tehnyt itselleni selväksi, että haluan kuitenkin edetä uralla omaa reittiäni. Näinhän Robinkin teki, ei välittänyt liitoista pätkääkään."

Tulevana viikonloppuna pelataan Pietarissa U17 Fireballs-turnaus, johon olet osallistumassa. Mistäs siinä on kyse?
"Se on Venäjän liiton järjestämä turnaus nuorille pelaajille Venäjältä, Baltiasta ja Suomesta. Olin itse asiassa tuossa turnauksessa myös neljä vuotta sitten kun vasta aloittelin pelaamaan. Sijoituin siellä kolmanneksi silloin. Muistan sen hyvin, koska sitä ennen en ollut Suomessa pelannut edes divarikisoja, pelkästään viikkokisoja Jyväskylässä. Lajipäällikkö sitten soitti ja kysyi, että haluaisinko edustaa Suomea. Se oli kyllä jännää. Nyt kisa järjestetään siellä Pietarissa uudestaan, muutaman vuoden tauon jälkeen."

Qatarissa, Dohassa, pelataan IBSF:n snookerin MM-kisat. Sinne et ilmeisesti ole menossa, vaikka jossain vaiheessa sellainen suunnitelma kai oli?
"Joo kyllä oli tarkoitus mennä, mutta reissu tulisi niin järjettömän kalliiksi, että pakko jättää väliin."

Olet sanonut, että muutto Englantiin on jossain vaiheessa varmasti realismia. Toisaalta olet lukion juuri aloittanut Suomessa. Onko näistä liikkeistä vielä sen suurempia mielikuvia vai mennäänkö vuosi kerrallaan?

"No tästä eteenpäin kolme vuotta ollaan lukiossa, sitten olen jo 19 vuotta. Ja kai joku ammatti pitäisi myös opiskella. Ja armeijakin pitäisi käydä. Joten tosi vaikea sanoa, mutta toivottavasti joskus viiden vuoden päästä voisi kuvitella olevan mahdollista. En tiedä onko se edes ihan täysin pakollista muuttaa Englantiin, jos tekee kaikki oikeat valinnat täällä Suomessa. Jyväskylästä pitää kyllä päästä jossain vaiheessa pois, esimerkiksi Turkuun tai Helsinkiin, ja pitäisi päästä noiden kovien kavereiden kanssa harjoittelemaan, kuten Robin Hullin. Pessi Lyyra valmentaa mua, ja uskoisin, että noilla opeillakin voi päästä vaikka kuinka pitkälle, vaikka ei nyt ehkä ihan huipulle pelkästään kotitreenillä. Kyllä siellä Englannissa olisi pakko käydä ainakin harjoitusreissuja tekemässä, käydä niiden akatemioissa harjoittelemassa."

Niin, olet ilmeisesti treenannut jonkun verran Robinin kanssa täällä Suomessa.
"Joo, olen muutaman kerran hänen kanssaan treenannut. Ennen junnujen MM-kisoja kävin hänen kanssaan pelaamassa."

Olen usein kuullut sanottavan: "Patrik on seuraava suomalainen snookerammattilainen", tai jotain muuta vastaavaa. Olet itsekin ehkä kuullut niin sanottavan. Miltä se tuntuu kuulla, tuleeko sellaisesta paineita?
"Ei tule paineita. Se on mukava kuulla, että ihmiset ajattelevat niin. Oikeastaan se vaan antaa lisää tsemppiä harjoitteluun."

Jos siirrytään ammattisnookerin puolelle, ketkä ovat lempipelaajiasi, ketä katselet mieluiten televisiosta ja miksi?
"Tekniikka- ja mentaalipuolella katselen Shaun Murphya."

Kuinka paljon katsot ammattilaissnookeria? Kuinka tärkeää on mielestäsi oman kehittymisen kannalta katsoa maailman parhaiden pelaajien pelaamista?  
"Sanoisin, että se on todella tärkeää. Ehkä eniten siinä seuraan sitä, että mitä se vaatii olla ammattilainen ja mitä sen oman pelin tason tulee olla. Tasohan on jäätävä tällä hetkellä. Erät ratkaistaan usein käytännössä yhdellä visiitillä pöydälle. Tietysti seuraan myös tuota kiinalaisten tuloa. Hurjia tyyppejä. Yan Bingtaokin vasta 16 vuotias. Myös lyöntivalikoimaan on tullut oppia ammattilaissnookerista, ja siihen mitä ammattilaiset ylipäätään tekevät siellä pöydän ympärillä."

Ronniella on oma ohjelma Eurosportilla, tai on ainakin ollut. Jos Patrik Tiihosella olisi oma snookerohjelma Eurosportilla, kuka olisi ensimmäinen vieraasi (jos saisi vapaasti valita), miksi ja mitä häneltä haluaisit kysyä?
"Jaah…. Aika pahan kyllä heitit nyt. Varmaan pyytäisin jonkun legendan, joka tietää mitä pitää tehdä menestyksen eteen. Mitäköhän sanoisin? Ronnie O´Sullivan tai Stephen Hendry varmaankin."

* * *

Patrikin uraa voi tukea esimerkiksi pitämällä mielessä hänen sponsorit, joiden sivuilla voitte vierailla näissä osoitteissa:

suomenmyymalakaluste.fi
web.joints.fi
kangasniemenpeltityo.fi
biljardikauppa.fi
metsa-lahikainen-ky.tekee.fi
tmi-es-huoltoapu.kunnostaa.fi

Legendaarinen UK Championship lupailee laadukasta snookerviihdettä

UK Championship on maailmanmestaruuden ja The Mastersin ohella "yksi vuoden isoista" turnauksista. Vaikka turnauksen sädekehä onkin ottanut viime vuosina joitakin klommoja uudistetun formaatin myötä, on se edelleen yksi kauden kohokohdista. Siinä on snookerjuhlan tuntua. Suomalaisittain turnauksesta tekee tänä vuonna kiinnostavan se, että Robin Hull "tekee paluun" kilpapöydille.

 

Kuvassa hallitseva UK Champ, Neil Robertslow. Eiku Neil Robertson.

"UK Champsia" on viime vuosina kritisoitu voimakkaasti, niin pelaajien kuin snookerfanienkin toimesta. TOP-16 -pelaajia ei enää suojella, vaan myös he joutuvat osallistumaan ensimmäiselle kierrokselle eli 128-miehen kaavioon. Turnaus on jaettu kahdelle areenalle, ja otteluita on lyhennetty. Täksi vuodeksi formaattia on typistetty entisestään, kun kaikki pelit finaalia lukuunottamatta ovat paras 11 erästä, jopa semifinaalit. Finaali on sentään edelleen paras 19:sta. Ennen pitkät ottelut kuvasivat UK:n merkitystä, "prestigeä", titteli piti tosiaan ansaita. Nyt se on melkein kuin mikä tahansa turnaus. Toki palkintorahaa on luvassa poikkeuksellisen paljon (voittajalle 150 000 puntaa), mutta juuri muuten UK:ta ei enää erota kalenterin muista rankingturnauksista.

Toki briteille UK Champsissa on jotain poikkeuksellista, onhan se kisakalenterin ensimmäinen BBC-kanavan turnaus, mutta senkin merkitys on vähentynyt. BBC televisioi todennäköisesti otteluita viime vuoden tapaan - eli liian vähän. Onneksi meillä on Eurosport.

UK Champsin ensimmäistä kierrosta aletaan pelata tiistaina 25. marraskuuta, mutta viralliset kisalähetykset alkavat vasta lauantaina 29. päivä. Siihen asti pelejä voi seurata liveseurannan ohella Worldsnookerin nettistriimistä, jos nyt välttämättä haluaa tihrustaa staattista kuvaa ilman selostusta. Ja maksaa siitä. Jotkut haluavat.

Luvassa hyvää snookeria

Muutamissa edellisissä turnauksissa olemme nähneet poikkeuksellisen kovatasoista ja nautittavaa snookeria. International Championship tarjoili meille huippuluokan suorituksia erityisesti Ricky Waldenilta ja Mark Allenilta, kuten myös Mark Williamsilta, joka kohautti snookerfaneja tiputtamalla hyvin pelanneet Ronnie O´Sullivanin neljännesfinaalissa. Näissä peleissä tehtiin roppakaupalla kauniita ja isoja sarjoja ja ottelut olivat jännittäviä sekä viihdyttäviä. Varsinkin turnauksen loppupuolen matsit olivat varsinaista ilotulitusta. Finaalissa Walden rampautti Allenin hurjalla pelivireellään.

Champion of Champions -turnaus viikkoa myöhemmin ei sekään pettänyt, pikemminkin päinvastoin. Kun lajin kuumimmat 16 pelaajaa pelaavat toisiaan vastaan, on lupa odottaa poikkeuksellisen hyviä otteluita, ja juuri sitä meille tarjoiltiin. Harvoin muissa turnauksissa näkee näin kovia ottelupareja: semit Ronnie vs. Ding Junhui ja Judd Trump vs. Neil Robertson. Kirsikaksi herkun päälle saatiin Ronnie vs. Trump -finaali, joka saavuttikin tasollisesti jopa legendaariset mittasuhteet. Itsensä kovin kriitikko Ronnie myönsi jopa itse pelanneensa fantasista snookeria. Trump puolestaan sanoi, että noin hyvällä pelillä olisi kaatunut kuka tahansa muu paitsi Ronnie. Finaalissa nähtiin kuusi yli sadan pisteen breikkiä, ja 11 muuta yli 50 pisteen breikkiä. Uskomaton finaali.

Viime sunnuntaina päättynyt Ruhr Open oli sekin ET-turnauksen statuksestaan huolimatta mielenkiintoinen ja täynnä hyvää snookeria. Päällimmäisenä tästä turnauksesta jäi mieleen Shaun Murphyn finaalissa tekemä maksimibreikki 147 ja Robert Milkinsin täydellinen 4-0nöyryyttäminen. Murphyn kovasta kunnosta kertoo se, että hän oli lähellä tehdä kaksi muutakin maksimia aikaisemmin turnauksessa, kompuroinnit tapahtuivat vasta viimeisillä palloilla.

Monet pelaajat ovat olleet viime aikoina erittäin hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että on perusteltua odottaa hyvätasoista turnausta. Suurimpana suosikkina turnaukseen lähtee Ronnie, jonka vire Champion of Champions -turnauksessa oli kerrassaan hurja. Hänen pysäyttämiseen Yorkissa tarvitaan kovaakin kovempi kaveri. Jännittäväksi tilanteen tekee se, että sellaisiahan on jonoksi asti. Valitse omasi: Robertson, Trump, Murphy, Allen ja Ding ovat kaikki pelillisesti valmiita voittamaan turnauksen, se on nähty. Selby mainittaisiin tässä joukossa normaalisti, mutta hänestä tuli juuri tuore isä. Jokainen, joka on tuon kokenut, tietää, että toiminta- ja keskittymiskyky ei välttämättä ole ensimmäisinä viikkoina huippuluokkaa, joten mielenkiintoista nähdä miten Selby pelaa. Lupaavia merkkejä on viime turnauksissa nähty myös Waldenilta, Williamsilta ja Milkinsiltä, mutta heidän ailahtelevaisuus on vedonlyöjien silmissä myrkkyä.

Robin Hull mukana pitkästä aikaa

Robinin kausi alkoi todella hienosti, Wuxi Classicissa hän jatkoi siitä mihin MM-kisoissa jäi. Tuloksena oli neljännesfinaalipaikka. Sittemmin on ollut kovin hiljaista. Elokuusta lähtien Robin on ollut snookermaailmassa näkymätön. Nyt Robin on kuitenkin saanut huhujen mukaan terveen harjoittelujakson alle ja matkaa itseluottamusta uhkuen UK:n ensimmäiselle kierrokselle.

Tehoja Robinilta täytyykin löytyä, sillä vastaan asettuu ensimmäisellä kierroksella Thepchaiya Un-Nooh (ranking 58), joka pelasi vastikään Ruhrissa varsin vakuuttavasti voittaen mm. nousevan tähden Michael Whiten. Toivon mukaan Robin vääntää nuoresta vastustajastaan tärkeän voiton. Tuon kamppailun voittaja saa toisella kierroksella varsin todennäköisesti vastaansa Shaun Murphyn, joten tie huipulle ei aukene tässäkään turnauksessa Robinille helpoimman kautta. Jos halutaan spekuloida - ja snookerfanithan haluavat - kolmannella kierroksella urakka paradoksaalisesti helpottuisi, koska silloin vastaan tulisi joku nelikosta Wenbo-Grace-Lisowski-Melling. Kaikki heistä selkeästi helpommin voitettavia kuin Murphy.

Robin Hull pelaa ensimmäisen kierroksen ottelunsa Thepchaiya Un-Noohia vastaan torstaina, klo 9.30 paikallista aikaa. Ei muuta kuin liveseuranta auki ja peukut pystyyn.

* * *

Tämä blogi julkaistaan oman blogialustani lisäksi FinnSnooker -sivustolla.

Robin Hull Snookerblogin haastattelussa: "Halu päästä kilpailemaan on todella kova"

Robin Hull. Kuva: Global-snooker.com

Cue Power - Snookerblogi sai ilokseen ja kunniakseen mahdollisuuden haastatella Suomen kaikkien aikojen kovinta snookerpelaajaa, Robin Hullia. Kohtelias kotimainen snookerlegenda vastasi kärsivällisesti, huolellisesti ja huumorillakin Snookerblogin kysymyksiin, kertoen mm. tuoreista MM-karsinnoista, tulevaisuuden suunnitelmistaan ja treenikuvioistaan. Hull antoi myös omat veikkauksensa tulevan MM-turnauksen menestyjistä.

Suomalaisille snookerin ystäville Robinia ei tarvitse esitellä. Sittenkin on hyvä muistuttaa, että Robin ei ole kova tekijä pelkästään omalla maaperällään vaan kansainvälistäkin menestystä on tullut enemmän kuin suurimmalle osalle suomalaisista urheilijoista omissa lajeissaan. Hänen saavutuksiinsa kuuluu muunmuassa alle 21-vuotiaiden maailmanmestaruus (1992), Euroopan mestaruus (1997), 16 kautta ammattilaisena snookerin main tourilla ja parhaimmillaan hän oli rankinglistoilla sijalla 31.

Myös breakbuildingin suhteen Robin voi olla ylpeä saavutuksistaan: hän on saavuttanut tähän mennessä urallaan 115 kappaletta yli 100 pisteen lyöntisarjaa, joka asettaa hänet kaikkien aikojen listalla sijalle 34. Taakse jää niinkin kovia tekijöitä, kuin Mark Davis, Paul Hunter, Darren Morgan, Ricky Walden ja Jamie Cope.

Kuinka moni suomalainen urheilija voi sanoa päässeensä omassa lajissaan koskaan tälle tasolle? Kaiken kaikkiaan Robin Hullia voi jo nyt sanoa suomalaiseksi lajin kiistattomaksi hallitsijaksi, oman lajinsa yksinäiseksi sudeksi, suomalaiseksi pioneeriksi. Eikä ura ole vielä paketissa, vaikka viime viikolla pelatut MM-kisojen esikarsinnat eivät täysin putkeen menneetkään.

"Karsinnat tulivat ja menivät", toteaa Hull kärsivällisesti. "Tavoitteena oli tietenkin karsintojen läpäisy, mutta sain irti kuitenkin arvokasta infoa liittyen omaan peliin ja fiilikseen kilpailla."

Mikä on snooker-urasi tilanne tällä hetkellä? Onko aktiivinen pelaaminen main tourilla edelleen tavoitteena?

Tilanne on vielä tällä hetkellä pikkuisen ilmassa. Pelaaminen on tietenkin sydäntä lähellä ja halu päästä kilpailemaan todella kova, kovempi kuin koskaan voisi sanoa, olen aina ollu vähän hukassa ellei ole biliskeppiä kädessä.
     Realiteetti on eri asia, tällä hetkellä Qschooliin osallistuminen on niin ja näin. Asian vaikeus ei itseasiassa ole tour-kortin hankkimisessa, tietenkin siinä on haasteensa, sehän on selvä, mutta todellinen haaste on saada paketti kuntoon alkavaa kautta varten, mikä alkaa melkein heti Qschoolin jälkeen. Tällä tarkoitan tietenkin rahoitusta. Se on ainoa asia mitä pelkään, katsoa vierestä kun kisat rullaa ohi, eikä itse pääse mukaan rahoituksen takia. Se on kertaalleen koettu ja ei ole asia minkä haluan toistuvan. Kahden kauden kortti tuo tietenkin optioita eli voi jättää 1. kaudella ptc kisat väliin ja pelata vaan 'isot' ranking kisat. Kauden kiertäminen kokonaisuudessa täältä suomen kamaralta vaatii noin 22.000e, noiden isojen rankingkisojen noin 8000e. Fakta on, että mun kohdalla sponsorin saaminen on vaikeaa.
     Pelaaminen ja harjoittelu itsessään on hyvässä mallissa, kovien treenipelien puute on ainoa osa-alue mitä pitää parantaa jotta saa paketin lopulliseen kuntoon, siihen voi laskea myös kisamatsien pelaamisen. Lähitulevaisuus tulee kertomaan paljon mahdollisen kisauran aloittamisesta.

Minkälaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi tulevaisuuteen liittyen uraasi snookerpelaajana?

Lyhyen ajan tavoite on päästä kilpailemaan maintourille. Sen jälkeiset tavoitteet pidän vielä itselläni, mutta siihen liittyy pärjäämistä kisoissa.

Snookerurasi on ollut vaikea sairastelun, sisäkorvan sairauden takia. Onko sairaus siinä määrin parantunut, että pystyt nykyään harjoittelemaan ja kilpailemaan täysillä?

Terveys on hyvällä mallilla. Ainoa jäänne on flimmeri (eteisvärinä,sydämen rytmihäiriö) minkä kanssa joudun taistelemaan joskus. En pidä sitä minkäänlaisena esteenä snookerin pelaamiselle, pelaa millä tasolla tai miten kovaa vaan. Pystyn ylläpitämään fyysistä kuntoani sekä pelikuntoani haluamallani tavalla. Rajoituksia ei sen suhteen ole.

Minkälaiset ovat treenimääräsi näinä päivinä? Tuleeko treenattua vielä yhtä paljon kuin joitakin vuosia sitten? Entäs treenirutiinit, minkälaisia ne ovat, ja ovatko treenirutiinit muuttuneet?

Neljän kuukauden ajan olen treenannut suhteellisen paljon ja tuloksia rupee nyt näkymään - vihdoin. En oikeastaan vuoden 05-06 jälkeen ole harjoitellut samaan malliin kuin nyt, siis määrällisesti.
     Viikon pöytäaika on siinä 40 tunnin kieppeillä tällä hetkellä, välillä enemmänkin. Intoa riittää. Rutiinit olen pitäny erittäin yksinkertaisina ja painottanut pre-shot rutiiniin, eli helppoja harjoituksia ja paljon toistoja jotta voi painottaa sitä pre-shottia enemmän. Olen yrittänyt nostaa pelitempoa myös joten hyvä valmistautuminen lyöntiin on avaintekijä. Rutiineja ei ole kuin vajaat 10 erilaista mikä on todella vähän, niistä puolet on erilaiset line-upit, muutama eri versio pitkistä lyönneistä ja pari seifti rutiinia mitä sitten ajan läpi.
   Kysyt varmaan onko se tylsää? No kyllä ja tarkoitus onkin että sitä henkistä terävyyttä vaaditaan jotta tulosta syntyy. No pain,no gain.

Teit viime joulun alla kotimaisessa rankingturnauksessa hurjan kilpasuorituksen, 147 maksimibreikin. Kuinka tavallisia maksimit ovat sinulla nykyään harjoitustilanteessa?

Niitähän on tullu nyt pari kisoissa mikä on aina mukavaa, piristävä lisämauste. Matsin voittaminen on kuitenkin tärkeintä. Eilen tuli treenimatsissa yksi, niitä tulee silloin tällöin, riippuu miten aggro moodi on päällä, niitä pitää kuitenkin aina hakea vähän. Eivät ne ole oleellisia freimin voittoa ajatellen.

Kenen kanssa harjoittelet? Löytyykö Suomesta niin hyviä pelaajia, että he voivat ”sparrata” sinua ammattilaispelejä silmällä pitäen?

Johannes Kauhasen kanssa harjoittelen, en paljoa muiden. Treenit menee suurimmaksi osaksi soolona. Maintour-pelejä ajatellen Suomesta ei saa treenipelien muodossa apua. Kehittyvien suomalaisten snookerpelaajien AINOA mahdollisuus saada kokemusta ja näkemys siitä mitä peli vaatii pärjäämiseen maintour tasolla, on päästä harjoittelemaan huippupelaajien kanssa. Jopa EM- tai MM-kisat amatööritasolla ovat kaukainen huuto siitä mitä peli vaatii oikeasti.

Mikä on mielestäsi suomalaisen snookerin nykytila, ja tulevaisuus? Onko näköpiirissä nuoria pelaajia, joista voisi kykyjen puolesta muotoutua tulevia ammattilaispelaajia?

Potentiaalisia pelaajia on, vaatii tietenkin koko paketin toteuttamista. Jotta näillä jätkillä olisi mitään saumaa niin britteihin niin kuin olisi jo, enkä tarkoita mitään parin viikon reissuja vaan niin että saa sen näkemyksen ja kovuuden mitkä on kisapelaajan peruspilarit. Siinä voi mennä useampi vuosi, itsellä meni 3-4 vuotta. Se on paljon pyydetty nuorelta kaverilta, mutta ainoa tapa omasta mielestäni. Toivon, että Suomesta löytyy kavereita ketkä ovat valmiita ottamaan tarpeelliset askeleet, sitä myötä on mahdollisuus pärjätä.

Olet kaikkien aikojen century breaks –tilastossa sijalla 34 (115 satasta 16 kaudessa, lähde: wikipedia), mikä on kerrassaan häkellyttävän hieno suoritus. Tuossa tilastossa taakse jäävät sellaiset nimet kuin Paul Hunter, Mark Davis, Ricky Walden ja Jamie Cope. Kuinka korkealle itse arvostat tällaista tilastokarkkia?

Ei merkitse mitään. Erän voitto tärkein aina, siihen riittää 70 pistettä ihan yhtä hyvin. Breakbuilding on yksi vahvimmista peliominaisuuksistani, joten ehkä sitä myötä niitä on tullut muutama.

Mikä on mielestäsi urasi tähän mennessä suurin saavutus?

Etten vetäny Mark Kingiä turpaan joskus UK Championship -turnauksessa matsin jälkeen, minkä hävisin 9-7. Hajotin kepin salkkuineen parkkipaikalla ja heitin pusikkoon. Suuri saavutus oli myös junnujen maailmanmestaruus, oli silloin nuorelle kollille iso juttu.

Riittääkö pelaamisen lisäksi intoa seurata ammattilais-snookeria esim. televisiosta, eli oletko edelleen ns. snookerfani?

Juu, olen fani sekä oppilas. Huippumatseista oppii aina jotain.

Onko sinulla edelleen ystäviä ammattilais-snookerpelaajien keskuudessa, pidätkö edelleen yhteyttä heihin?

Pidän yhteyttä kyllä, 4-5 kaverin kanssa juttelen vieläkin.

Ronnie O´Sullivan on pitänyt käytännössä vapaavuoden, mutta tulee virkavapaalta suoraan MM-turnaukseen puolustamaan titteliään. Minkälaisiksi arvioit Ronnien mahdollisuudet kauden suurimmassa turnauksessa?

Ronnie on aina mysteeri. Sen verran tiedän, että on pelannut näytösmatseja jonkun verran ja nyt sitten treenannut ahkerasti. Joutuu kovaan mediarumbaan, mikä voi olla kova paikka noinkin kokeneelle veturille pitää pelisilmä tarkkana. Ensimmäinen matsi kertoo paljon, toinen vielä enemmän koska silloin on odotettavissa, että vastaan tulee sijoitettu pelaaja. Sen jälkeen voi laskea, että ollaan takaisin normikaavassa. Yksi voittajaehdokkaista.

Aki Kauppinen on paljastanut, että olet ilmeisesti selostamassa jälleen MM-kilpailuja Eurosport –kanavalla. Selostatko aiempaan tapaan vain semifinaaleita ja finaalia, vai enemmänkin?

Kyllä, Aki Kauppisen vieraaksi menen. Finaali ja ainakin toinen semi on tiedossa.

Kenen toivot pärjäävän MM-kilpailuissa, eli henk. koht. suosikit ja veikkaukset menestyjistä?

Selbylle soisin voiton, kuten myös Ronnielle. On puhuttu siitä kuinka avoin kisa on tiedossa mutta totuus on, että pieni nippu pelaajia ratkaisee kenelle pytty menee. Selby, Robertson, Ding, Ronnie, Higgins - tuossa järjestyksessä mun suosikit.

Judd Trump on yksi nuorista snookertähdistä, joiden varaan lasketaan tulevaisuuden suhteen paljon snookerfanien keskuudessa. Mitä mieltä olet Trumpista ja hänen pelityylistään?

Todella viihdyttävä pelaaja, pelityyli ei anna paljon marginaalia sille miten hyvässä kunnossa pitää olla että pärjää. Epätasaisuutta on aina odotettavissa. Kehittyy vielä mikä ei tiedä muille pelaajille hyvää. Ehdottomasti yksi snookerin johtotähdistä ja persoonaltaan hyvä sellainen niinkin nuoreksi.

Takanasi – ja toivottavasti vielä edessäkin - on suomalaisittain vertaansa vailla oleva snooker-ura, johon on mahtunut paljon värikkäitä vaiheita. Oletko koskaan harkinnut kirjan kirjoittamista aiheesta, ts. omaelämänkertaa?

(Robin nauraa) Ei ole käyny mielessä. Kyllä tässä ollaan sen verran riviukon elämää eletty että en usko että siitä kirjaa saisi.

***

Cue Power - Snookerblogi kiittää haastattelusta Robin Hullia, ja toivottaa menestystä ja ennen kaikkea onnea tulevaisuudelle. Kiitos myös Veikko Hannulalle avusta.