Patrik Tiihosen tähtäin ulkomailla: "Täällä Suomessa oikeastaan pelataan snookeria ihan väärin"

Patrik Tiihonen on yksi Suomen tulevaisuuden toivoista snookerissa. Vasta 16-vuotias snookerlahjakkuus oli syysloma- ja treenireissulla Helsingissä, jolloin pääsimme viimeinkin istahtamaan alas ja vaihtamaan ajatuksia kasvotusten. Ujo nuori mies osoittautui fiksuksi ja lopulta jopa puheliaaksi. Hän on päättänyt menestyä. Mutta tie on pitkä ja kivinen, varsinkin Suomesta ponnistaessa.


Viime viikonloppuna pelattiin Oulussa Suomen ranking osakilpailu, pääsit kahdeksan joukkoon, mutta tie nousi siinä vaiheessa pystyyn. Mitkä olivat odotukset Oulun suhteen?
"Viime kaudella menestys oli hyvää, sijoituin tasaisen varmasti sinne kärkisijoille. Niinpä odotukset olivat ehkä turhankin kovat tälle kaudelle tultaessa. Tuntuu ettei enää oikein tyydytä nuo kahdeksan parhaan joukkoon sijoittumiset, tai semit."

Katsotko, että tästä lähtien, vuoden 2017 SM-kisoista lähtien, on mahdollisuudet taistella SM-kullasta? Onko Suomen SM-huippu kuinka kaukana omasta pelistäsi tällä hetkellä?
"Harjoitusmatseissa, kun pelaan Suomen huippuja vastaan, niin pärjään erittäin hyvin. Kisatilanteessa homma kuitenkin aina vähän kääntyy. Sanoisin kuitenkin, että jos pelaan omaa hyvää peliä, niin täällä Suomessa voin voittaa – Robin Hullia lukuun ottamatta – kenet tahansa."

Voittoja on tullut Suomessa jo SM-tasolla ja kansainvälisesti hyvää menestystä nuorten MM-kilpailuissa. Onko tässä mielessä erityisiä tavoitteita tulevaisuudelle, kerätä menestystä ennemmin kotimaasta vai nuorten MM-tasolta?
"Tottakai tavoitteet ovat ulkomailla, siellähän mä haluan menestyä ennen kaikkea. Ehkä seuraavina vuosina haen vielä menestystä ennen kaikkea noista junnusarjoista, mutta kyllä mä jo ensi keväänä yritän päästä mukaan miesten EM-kilpailuihin. Näitä Suomen ranking kisoja pelaan oikeastaan vaan sen takia, että sitä kautta – eli rankingin kautta - saa sitten edustuspaikan noihin ulkomaisiin kilpailuihin."

Suomen ja maailman huippusnookerin tasoero on melkoinen. Voiko Suomesta ponnistaa maailmalle? Pystytäänkö täällä kehittämään nuoria, lahjakkaita pelaajia?
"Jos verrataan Suomen snookeria ja huippusnookeria, ne ovat kaksi ihan eri lajia. Voisi jopa sanoa, että täällä pelataan ihan väärin tätä peliä. Usein yritetään liian negatiivisella pelillä voittaa pelejä, pelaamalla hitaasti ja niin edes päin. Tuolla junnukisoissa maailmalla painetaan hirveällä tohinalla ympäri pöydän ja pistetään pallot koteloon. Juuri tämän takia, jos saisin valita, kävisin vain ulkomailla pelaamassa. En oikeasti edes tykkää pelata Suomessa.  Miksi Suomesta ei ole tullut muita ammattilaisia kuin Robin Hull? Eihän se ole mikään ihme. Eniten olen pettynyt siihen, että liitto ei panosta mitenkään valmennuskulttuuriin. Se on se suurin juttu. Katsotaanpa Venäjälle, siellä käy Nigel Bond valmentamassa ja monia muitakin englantilaisia huippuvalmentajia."

Tietysti näissä asioissa resurssit ovat avainasemassa. Suomen snookerissa ei ymmärrettävistä syistä paljon raha liiku, joten suuria panostuksia vaikea tehdä.
"Uskon, että muutamaa lahjakkainta olisi mahdollista tukea paremmin. Se on huolestuttavaa, että pelaajilla ei mahdollisuuksia kunnon valmennukseen. Liitolta voi saada pari sataa euroa tukea turnaukseen lähtiessä, mutta siihen se jää. Mutta olen tehnyt itselleni selväksi, että haluan kuitenkin edetä uralla omaa reittiäni. Näinhän Robinkin teki, ei välittänyt liitoista pätkääkään."

Tulevana viikonloppuna pelataan Pietarissa U17 Fireballs-turnaus, johon olet osallistumassa. Mistäs siinä on kyse?
"Se on Venäjän liiton järjestämä turnaus nuorille pelaajille Venäjältä, Baltiasta ja Suomesta. Olin itse asiassa tuossa turnauksessa myös neljä vuotta sitten kun vasta aloittelin pelaamaan. Sijoituin siellä kolmanneksi silloin. Muistan sen hyvin, koska sitä ennen en ollut Suomessa pelannut edes divarikisoja, pelkästään viikkokisoja Jyväskylässä. Lajipäällikkö sitten soitti ja kysyi, että haluaisinko edustaa Suomea. Se oli kyllä jännää. Nyt kisa järjestetään siellä Pietarissa uudestaan, muutaman vuoden tauon jälkeen."

Qatarissa, Dohassa, pelataan IBSF:n snookerin MM-kisat. Sinne et ilmeisesti ole menossa, vaikka jossain vaiheessa sellainen suunnitelma kai oli?
"Joo kyllä oli tarkoitus mennä, mutta reissu tulisi niin järjettömän kalliiksi, että pakko jättää väliin."

Olet sanonut, että muutto Englantiin on jossain vaiheessa varmasti realismia. Toisaalta olet lukion juuri aloittanut Suomessa. Onko näistä liikkeistä vielä sen suurempia mielikuvia vai mennäänkö vuosi kerrallaan?

"No tästä eteenpäin kolme vuotta ollaan lukiossa, sitten olen jo 19 vuotta. Ja kai joku ammatti pitäisi myös opiskella. Ja armeijakin pitäisi käydä. Joten tosi vaikea sanoa, mutta toivottavasti joskus viiden vuoden päästä voisi kuvitella olevan mahdollista. En tiedä onko se edes ihan täysin pakollista muuttaa Englantiin, jos tekee kaikki oikeat valinnat täällä Suomessa. Jyväskylästä pitää kyllä päästä jossain vaiheessa pois, esimerkiksi Turkuun tai Helsinkiin, ja pitäisi päästä noiden kovien kavereiden kanssa harjoittelemaan, kuten Robin Hullin. Pessi Lyyra valmentaa mua, ja uskoisin, että noilla opeillakin voi päästä vaikka kuinka pitkälle, vaikka ei nyt ehkä ihan huipulle pelkästään kotitreenillä. Kyllä siellä Englannissa olisi pakko käydä ainakin harjoitusreissuja tekemässä, käydä niiden akatemioissa harjoittelemassa."

Niin, olet ilmeisesti treenannut jonkun verran Robinin kanssa täällä Suomessa.
"Joo, olen muutaman kerran hänen kanssaan treenannut. Ennen junnujen MM-kisoja kävin hänen kanssaan pelaamassa."

Olen usein kuullut sanottavan: "Patrik on seuraava suomalainen snookerammattilainen", tai jotain muuta vastaavaa. Olet itsekin ehkä kuullut niin sanottavan. Miltä se tuntuu kuulla, tuleeko sellaisesta paineita?
"Ei tule paineita. Se on mukava kuulla, että ihmiset ajattelevat niin. Oikeastaan se vaan antaa lisää tsemppiä harjoitteluun."

Jos siirrytään ammattisnookerin puolelle, ketkä ovat lempipelaajiasi, ketä katselet mieluiten televisiosta ja miksi?
"Tekniikka- ja mentaalipuolella katselen Shaun Murphya."

Kuinka paljon katsot ammattilaissnookeria? Kuinka tärkeää on mielestäsi oman kehittymisen kannalta katsoa maailman parhaiden pelaajien pelaamista?  
"Sanoisin, että se on todella tärkeää. Ehkä eniten siinä seuraan sitä, että mitä se vaatii olla ammattilainen ja mitä sen oman pelin tason tulee olla. Tasohan on jäätävä tällä hetkellä. Erät ratkaistaan usein käytännössä yhdellä visiitillä pöydälle. Tietysti seuraan myös tuota kiinalaisten tuloa. Hurjia tyyppejä. Yan Bingtaokin vasta 16 vuotias. Myös lyöntivalikoimaan on tullut oppia ammattilaissnookerista, ja siihen mitä ammattilaiset ylipäätään tekevät siellä pöydän ympärillä."

Ronniella on oma ohjelma Eurosportilla, tai on ainakin ollut. Jos Patrik Tiihosella olisi oma snookerohjelma Eurosportilla, kuka olisi ensimmäinen vieraasi (jos saisi vapaasti valita), miksi ja mitä häneltä haluaisit kysyä?
"Jaah…. Aika pahan kyllä heitit nyt. Varmaan pyytäisin jonkun legendan, joka tietää mitä pitää tehdä menestyksen eteen. Mitäköhän sanoisin? Ronnie O´Sullivan tai Stephen Hendry varmaankin."

* * *

Patrikin uraa voi tukea esimerkiksi pitämällä mielessä hänen sponsorit, joiden sivuilla voitte vierailla näissä osoitteissa:

suomenmyymalakaluste.fi
web.joints.fi
kangasniemenpeltityo.fi
biljardikauppa.fi
metsa-lahikainen-ky.tekee.fi
tmi-es-huoltoapu.kunnostaa.fi

Retiring Andrew Pagett: "Been there, done it, got the T-shirt"

Cue Power Snookerblog had an opportunity to chat with the retiring snooker pro Andrew "The Welsh Wizard" Pagett from Wales. Pagett talked about the reasons why he wanted to retire, about his friendship with legendary Mark Williams, about his family and even about the possibility of a comeback. 

 

Great chat, great person, great (ex) player. Here´s the Q & A.

 

Andrew "The Welsh Wizard" Pagett

 

Q: Some time ago you made it public that after this season you are going to retire from snooker. What led you to this decision? After all you are quite young for a snooker player.

A: The professional snooker tour has reached a stage that to be a top player you must play in every tournament. Its hard when you’ve got a young family. For most of the season I was living out of a suit case, jumping on planes, going from one hotel to another and sometimes this can all get on top of you!

 

Q: Now it seems that the last match you ever played as a pro was your second round match against Alan McManus in the 2015 World Championship qualifiers at Ponds Forge. How did you feel after the last ball was potted and the match ended?

 

A: Do you know what, I couldn't wait for the match to be over with, I was sat in my seat thinking what the hell am I doing here! I'd been up in Ponds Forge qualifying for 5 days and it hit home that the professional game is now for single lads without a family!

Q: What kind of role will snooker play in your life after retirement? Like i said, you´re quite young, surely there can be a possibility for a comeback someday?

A: I’m going to take the whole summer off and spend some quality time with my fiancé and 2 daughters, go on a few holidays and then maybe I will want to come back to snooker. I think I will play a lot of local stuff first and then you never know I might feel hungry enough to come back as a professional.

 

Q: I´ve heard you say you don´t need to play snooker to earn a living. Do you have some other profession outside snooker tables already? If yes, has it been difficult to balance snooker with your work outside the tables?

 

A: I am the proud owner of AP DISCOUNTS. This is a discount shop in the valleys that I set up about 4-5 years ago, my family help to run it when I’m away playing snooker but yes its hard to juggle 2 businesses.
 

Andew and "Willo"

Q: You are good mates with Mark Williams. In Twitter your relationship seems to be built on banter (Mark once said that Pagett is the worst snookerplayer ever to play in Crucible), but what about in "real life"?

A: What you’ve got to understand about our relationship is that I was brought up by Mark playing snooker basically, I first met Mark when he was about 19 from then I’v probably spent more time with him then I do with my family, I once lived with him for about 6 months when I was 18, he has helped me out no ends and vice versa, normally our banter on twitter is when we are sat in the club doing nothing and we’ll target someone to wind up! It always works a treat!

Q: I know you practice together as well. What is your relationship like around snookertable, do you train as equal professionals or is Mark coaching you? It must be quite an advantage to have a player of that caliber in your corner?

A: Yes we practise together most days when I can be bothered, I’m not too dedicated I’ll be honest. I’ve always said if it wasn’t for Mark I would never have got to a professional standard, he is tough to play against and if you want to win then you have to be at the top of your game. He does give me a few pointers but not many, I’m not really one that believes in coaches.

Q: So what do you like to do outside the snookerworld? What are your interests and hobbies?

A: I like to go on weekends away with the family, I play golf, cricket and like socializing in the local pub with a few pints and a game of cards!

Q: Im interested in snooker cues so i have to ask about what kind of cue do you use now, and how many cues have you had during your career?

A: At the moment I use a trevor white cue, I’ve had it for about 7-8 years now but I am looking to try something new so John Parris is in the middle of making me a new cue

The Welsh Wizard with his family

Q: Are you a snooker fan? Do you watch a lot of snooker from telly, read blogs or anything like that?

A: If I’m out of tournament then I wont watch the snooker unless one of the welsh boys are playing just so that I can give my bit of support, other then that I don’t think it’s a very good spectator sport because its too slow.

Q: Now that your snooker career is ending, what are the memories that you will be taking with you? Best moments of your career, worst moments?

A: I’m never one to take the worst moments, I can’t really remember any as I can just shrug them off. As for my best memories the one for me will always be playing at the Crucible, when you start out as a professional that’s where everyone wants to play and luckily I can say that I’ve been there, done it and got the t-shirt. Other memories are getting to the semi-final of the Antwerp open with wins over Bingham, Robertson and then another memory is beating world no1 Mark Selby in the Wuxi classic.

Q: And finally, what will you be missing most about being a professional snooker player?

A: Not a lot to be honest, I played at the highest level for years and had some great times and great laughs with all of the lads on tour and will leave with some fab memories that I can tell the kids when their older. Sadly I just fell out of love for the game and felt like it was getting in the way of my personal life. I will miss traveling with Mark and most of the welsh boys because I felt that we were like a little family, I’m sure they won’t miss me though because I was a little pain haha.

*************

I would like to thank Andrew for taking the time to talk to me and answer my questions during the last couple of months or so. I wish him and his lovely family nothing but best for the years to come. 

And who knows, maybe we´ll see him pick up his cue again one day and maybe he´ll give us more shots like this (which was NOT a fluke but a carefully calculated attacking shot by a professional player in a tough situation):  

Legendaarinen UK Championship lupailee laadukasta snookerviihdettä

UK Championship on maailmanmestaruuden ja The Mastersin ohella "yksi vuoden isoista" turnauksista. Vaikka turnauksen sädekehä onkin ottanut viime vuosina joitakin klommoja uudistetun formaatin myötä, on se edelleen yksi kauden kohokohdista. Siinä on snookerjuhlan tuntua. Suomalaisittain turnauksesta tekee tänä vuonna kiinnostavan se, että Robin Hull "tekee paluun" kilpapöydille.

 

Kuvassa hallitseva UK Champ, Neil Robertslow. Eiku Neil Robertson.

"UK Champsia" on viime vuosina kritisoitu voimakkaasti, niin pelaajien kuin snookerfanienkin toimesta. TOP-16 -pelaajia ei enää suojella, vaan myös he joutuvat osallistumaan ensimmäiselle kierrokselle eli 128-miehen kaavioon. Turnaus on jaettu kahdelle areenalle, ja otteluita on lyhennetty. Täksi vuodeksi formaattia on typistetty entisestään, kun kaikki pelit finaalia lukuunottamatta ovat paras 11 erästä, jopa semifinaalit. Finaali on sentään edelleen paras 19:sta. Ennen pitkät ottelut kuvasivat UK:n merkitystä, "prestigeä", titteli piti tosiaan ansaita. Nyt se on melkein kuin mikä tahansa turnaus. Toki palkintorahaa on luvassa poikkeuksellisen paljon (voittajalle 150 000 puntaa), mutta juuri muuten UK:ta ei enää erota kalenterin muista rankingturnauksista.

Toki briteille UK Champsissa on jotain poikkeuksellista, onhan se kisakalenterin ensimmäinen BBC-kanavan turnaus, mutta senkin merkitys on vähentynyt. BBC televisioi todennäköisesti otteluita viime vuoden tapaan - eli liian vähän. Onneksi meillä on Eurosport.

UK Champsin ensimmäistä kierrosta aletaan pelata tiistaina 25. marraskuuta, mutta viralliset kisalähetykset alkavat vasta lauantaina 29. päivä. Siihen asti pelejä voi seurata liveseurannan ohella Worldsnookerin nettistriimistä, jos nyt välttämättä haluaa tihrustaa staattista kuvaa ilman selostusta. Ja maksaa siitä. Jotkut haluavat.

Luvassa hyvää snookeria

Muutamissa edellisissä turnauksissa olemme nähneet poikkeuksellisen kovatasoista ja nautittavaa snookeria. International Championship tarjoili meille huippuluokan suorituksia erityisesti Ricky Waldenilta ja Mark Allenilta, kuten myös Mark Williamsilta, joka kohautti snookerfaneja tiputtamalla hyvin pelanneet Ronnie O´Sullivanin neljännesfinaalissa. Näissä peleissä tehtiin roppakaupalla kauniita ja isoja sarjoja ja ottelut olivat jännittäviä sekä viihdyttäviä. Varsinkin turnauksen loppupuolen matsit olivat varsinaista ilotulitusta. Finaalissa Walden rampautti Allenin hurjalla pelivireellään.

Champion of Champions -turnaus viikkoa myöhemmin ei sekään pettänyt, pikemminkin päinvastoin. Kun lajin kuumimmat 16 pelaajaa pelaavat toisiaan vastaan, on lupa odottaa poikkeuksellisen hyviä otteluita, ja juuri sitä meille tarjoiltiin. Harvoin muissa turnauksissa näkee näin kovia ottelupareja: semit Ronnie vs. Ding Junhui ja Judd Trump vs. Neil Robertson. Kirsikaksi herkun päälle saatiin Ronnie vs. Trump -finaali, joka saavuttikin tasollisesti jopa legendaariset mittasuhteet. Itsensä kovin kriitikko Ronnie myönsi jopa itse pelanneensa fantasista snookeria. Trump puolestaan sanoi, että noin hyvällä pelillä olisi kaatunut kuka tahansa muu paitsi Ronnie. Finaalissa nähtiin kuusi yli sadan pisteen breikkiä, ja 11 muuta yli 50 pisteen breikkiä. Uskomaton finaali.

Viime sunnuntaina päättynyt Ruhr Open oli sekin ET-turnauksen statuksestaan huolimatta mielenkiintoinen ja täynnä hyvää snookeria. Päällimmäisenä tästä turnauksesta jäi mieleen Shaun Murphyn finaalissa tekemä maksimibreikki 147 ja Robert Milkinsin täydellinen 4-0nöyryyttäminen. Murphyn kovasta kunnosta kertoo se, että hän oli lähellä tehdä kaksi muutakin maksimia aikaisemmin turnauksessa, kompuroinnit tapahtuivat vasta viimeisillä palloilla.

Monet pelaajat ovat olleet viime aikoina erittäin hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että on perusteltua odottaa hyvätasoista turnausta. Suurimpana suosikkina turnaukseen lähtee Ronnie, jonka vire Champion of Champions -turnauksessa oli kerrassaan hurja. Hänen pysäyttämiseen Yorkissa tarvitaan kovaakin kovempi kaveri. Jännittäväksi tilanteen tekee se, että sellaisiahan on jonoksi asti. Valitse omasi: Robertson, Trump, Murphy, Allen ja Ding ovat kaikki pelillisesti valmiita voittamaan turnauksen, se on nähty. Selby mainittaisiin tässä joukossa normaalisti, mutta hänestä tuli juuri tuore isä. Jokainen, joka on tuon kokenut, tietää, että toiminta- ja keskittymiskyky ei välttämättä ole ensimmäisinä viikkoina huippuluokkaa, joten mielenkiintoista nähdä miten Selby pelaa. Lupaavia merkkejä on viime turnauksissa nähty myös Waldenilta, Williamsilta ja Milkinsiltä, mutta heidän ailahtelevaisuus on vedonlyöjien silmissä myrkkyä.

Robin Hull mukana pitkästä aikaa

Robinin kausi alkoi todella hienosti, Wuxi Classicissa hän jatkoi siitä mihin MM-kisoissa jäi. Tuloksena oli neljännesfinaalipaikka. Sittemmin on ollut kovin hiljaista. Elokuusta lähtien Robin on ollut snookermaailmassa näkymätön. Nyt Robin on kuitenkin saanut huhujen mukaan terveen harjoittelujakson alle ja matkaa itseluottamusta uhkuen UK:n ensimmäiselle kierrokselle.

Tehoja Robinilta täytyykin löytyä, sillä vastaan asettuu ensimmäisellä kierroksella Thepchaiya Un-Nooh (ranking 58), joka pelasi vastikään Ruhrissa varsin vakuuttavasti voittaen mm. nousevan tähden Michael Whiten. Toivon mukaan Robin vääntää nuoresta vastustajastaan tärkeän voiton. Tuon kamppailun voittaja saa toisella kierroksella varsin todennäköisesti vastaansa Shaun Murphyn, joten tie huipulle ei aukene tässäkään turnauksessa Robinille helpoimman kautta. Jos halutaan spekuloida - ja snookerfanithan haluavat - kolmannella kierroksella urakka paradoksaalisesti helpottuisi, koska silloin vastaan tulisi joku nelikosta Wenbo-Grace-Lisowski-Melling. Kaikki heistä selkeästi helpommin voitettavia kuin Murphy.

Robin Hull pelaa ensimmäisen kierroksen ottelunsa Thepchaiya Un-Noohia vastaan torstaina, klo 9.30 paikallista aikaa. Ei muuta kuin liveseuranta auki ja peukut pystyyn.

* * *

Tämä blogi julkaistaan oman blogialustani lisäksi FinnSnooker -sivustolla.